Ortopedi Risto Kemppainen työskentelee Levin Terveystalossa, Suomen alppimaajoukkueen lääkärinä ja Levin maailmancupin vastuulääkärinä. Huippu-urheilun parissa lääkärin on osattava pysyä taustalla. Levin vastaanotolla puolestaan pitää olla valmis hyvin monenlaisiin tilanteisiin.
Levin Terveystalossa talvikausi näkyy ortopedi Risto Kemppaisen vastaanotolla urheilutapaturmina. Laskettelijoilla korostuvat polvivammat, lumilautailijoilla myös rannevammat. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan loukkaannu rinteessä: osalle kansainvälisen hiihtokeskuksen matkailijoista jo lumi ja liukkaus ovat uusia kokemuksia.
Kemppainen vertaa työskentelyä Levillä maalaisterveyskeskuksen päivystykseen. Ovesta voi tulla sisään lähes mitä tahansa. Lähimpään päivystävään sairaalaan on noin 180 kilometriä, joten paikan päällä saatavan hoidon merkitys korostuu.
Potilaalle vastaanottokäyntiin liittyy usein huoli myös lomasta. Pitkään suunniteltu perheen yhteinen matka on saattanut keskeytyä tapaturmaan tai sairastumiseen.
– On hyvin palkitsevaa auttaa potilasta paikan päällä Levillä ja saada pitkään odotettu koko perheen loma pelastettua niin, ettei sitä tarvitse keskeyttää tai lähteä hoitoon esimerkiksi Rovaniemelle, Kemppainen kertoo.
Maajoukkueen lääkärin pitää tuntea urheilijoiden arki
Vastaanottotyönsä lisäksi Kemppainen toimii Suomen alppimaajoukkueen lääkärinä ja Levin maailmancupin vastuulääkärinä. Maajoukkueen tehtäviin hän päätyi lajiliiton hallitustyöskentelyn kautta. Liiton silloinen toimitusjohtaja Janne Leskinen aloitti maajoukkuetoiminnan uudistamisen, ja samalla parannettiin urheilijoiden tukipalveluiden saatavuutta.
Suomen Olympiakomitean lääkäriverkostoon tie vei puolestaan Rovaniemellä tehdyn akatemiayhteistyön kautta. Yhteistyö Reijo Jylhän kanssa alkoi noin viisitoista vuotta sitten. Sittemmin Kemppainen on ollut Suomen olympiajoukkueen lääkärinä vuosien 2018 ja 2026 olympialaisissa.
Huippu-urheilun kulisseissa lääkärin työ vaatii myös tilannetajua.
– Lääkärin työ on olla taustalla, näkymättömissä mutta koko ajan saatavilla.
Alppihiihdossa lääkäri ei ole rutiininomaisesti mukana maailmancupkiertueella. Siksi hänen läsnäolonsa esimerkiksi olympialaisissa ei saa muuttaa urheilijoiden totuttua valmistautumista. Kilpailupäivän rutiinien pitää saada edetä tuttuun tapaan.
Samalla tuttu lääkäri on urheilijalle tärkeä tuki. Yhteyttä voi pitää ympäri vuoden, ja tarvittaessa apua saa ihmiseltä, jonka jo tuntee.
Olympialaisista Kemppaiselle on jäänyt mieleen myös tilanteita, joihin lääkärintyö ei tavallisesti vie. Yksi niistä on ollut olympiasyöksyn rataan tutustuminen ja kisarinteen laskeminen kilpailupäivänä.
Harrastajien ja kilpalaskijoiden vammat ovat usein samanlaisia
Vaikka vauhti ja tavoitteet eroavat, tavallisen laskettelijan vammat ovat Kemppaisen mukaan hyvin samankaltaisia kuin kilpa-alppihiihdossa. Myös vammojen ehkäisyssä perusasiat ovat yhteisiä.
Tärkeimmäksi Kemppainen nostaa laskutaidon hankkimisen ja tarvittaessa sen kertaamisen hiihtokoulussa. Lisäksi välineiden on toimittava asianmukaisesti.
Kanttien tulee olla sopivan terävät ja siteiden laueta oikein. Siteiden säätöjen pitää vastata laskijan painoa. Välineet on syytä tarkastaa jokaisen kauden alussa ennen ensimmäistä laskupäivää.
Huippu-urheilijoilta harrastaja voisi ottaa oppia erityisesti siitä, mitä tapahtuu ennen rinteeseen lähtöä.
– Välineiden kunnossapito, lämmittely ja suoritukseen valmistautuminen ovat asioita, joissa huippu-urheilijoiden esimerkkiä kannattaa seurata.
Vastaanotolle kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä
Jos tapaturma sattuu, Levillä auttaa ammattitaitoinen rinne-ensiapuhenkilökunta. Kemppainen kannustaa hakeutumaan herkästi ammattilaisen arvioon. Vastaanotolla voidaan selvittää, tarvitaanko esimerkiksi kuvantamista tai muita jatkotutkimuksia.
Levin kaltaisessa matkailukeskuksessa hoidon saaminen lähellä voi säästää potilaan pitkältä matkalta kesken loman. Kemppaiselle juuri nämä tilanteet tekevät työstä palkitsevaa: potilasta pystytään auttamaan Levillä, ja parhaassa tapauksessa perheen loma voi jatkua.